Puoli vuotta bloggausta

Aloitin tämän blogin kokeilumielessä tasan puoli vuotta sitten, maaliskuun 18. päivänä. Sittemmin olen kirjoittanut keskimäärin kahtena päivänä kolmesta, ja lukijoiden käyntejä blogiin on kertynyt kymmenkunta päivittäin.

Kokeilu on nyt valmis, uskon tietäväni, mitä tämä paljonpuhuttu bloggaus tarkoittaa. Se antaa mahdollisuuden elämyksiensä jakamiseen pienen lukijajoukon kanssa, ja myös mielipiteitten vaihtamiseen, joskus. Tai sitten enemmän tai vähemmän hienostuneeseen haistatteluun.

Privaattipäiväkirjasta tämä julkinen kirjoittelu eroaa mm. siinä, että yksityisessä päiväkirjassa ei ole kommenttiosastoa, jossa joku muu voisi ilmoittaa, että muistiin kirjattu mielipide on väärä. Netissä kynnys toisten mielipiteitten - joskus jopa sananvalintojen - mollaamiseen on toisinaan varsin alhainen.

Eilen mietin tämän blogin lopettamista. Koituu tästä kirjoittelusta nimittäin oma stressinsäkin: jo päivän tauon jälkeen korvan taakse hiipii pieni blogipeikko muistuttaman, että pitäisi oikeastaan päivittää. Tämän pitäisi olla kuitenkin harrastus, ja harrastusten olisi syytä rentouttaa ja viihdyttää, ei lisätä paineita. Sitä paitsi blogiin käytetty energia on pois yksityiseltä päiväkirjalta, ja se on oikeasti sääli.

Mutta en minä lopeta. En malta. Tänäänkin, kahden tunnin päästä pelataan sulkapalloa, ja mihin minä tulokset kirjaisin, ellen Kulttuuria ja urheilua -blogiin?!