Täydellinen elokuva!

Billy Wilder -kauteni jatkuu: katsoin tänään Sunset Boulevardin, ensimmäistä kertaa. Mutten todellakaan viimeistä - kunhan Rouva tulee laajoilta matkoiltaan kotiin, tämä leffa pitää katsella välittömästi uudestaan. Gloria Swansonin upeasti näyttelemä vanha diiva on aivan loistava henkilökuva, ja niin tunnistettava: noita tuollaisia itsensä hukanneita entisiä suuruuksia on todellakin olemassa, keskuudessamme, tänäkin päivänä.

Muutenkin leffa on suurenmoinen kaikin mahdollisin tavoin. Wilderille tyypillisesti se on äärimmäisen tarkoituksenmukainen - jokainen kohtaus, käänne, yksityiskohta vie tarinaa eteenpäin ja liittyy kokonaisuuteen elimellisesti. Huumoria on, mutei yhtään irtovitsiä; melodramatiikkaa piisaa, mutta sillä ei mässäillä; kritiikki Hollywoodia kohtaan on ilmeinen, muttei päällelimmattu. Ja niin edelleen. Kuvat, leikkaukset, casting, lavasteet - tämä elokuva on täydellinen.

Semmoinen pikku huomio, että olen havainnut pitäväni kovasti sellaisista elokuvista, joissa on kertoja. Tässä on, samoin kuin vaikkapa Annie Hallissa ja American Beautyssa, vain a:lla alkavia mainitakseni. Jossain on väitetty, että kertojan käyttö olisi nimenomaan ei-elokuvallinen keino; itse en ole sitä mieltä, vaan kertojaääni antaa mahdollisuuden kuljettaa tarinaa joutuisasti ja monitasoisesti, erittäin elokuvanomaisesti. Katsokaa vaikka American Beautyn alkumonologi, jossa päähenkilö tarkkailee ja selostaa omia aamupuuhiaan - aivan hillitön!