Eettiset toimittajat ry.

Hyvä oli eilinen elokuva! Vielä parempi kuin muistin - dialogi kulki ja juoni tiheni melkein kuin Piukoissa paikoissa.

Nämä molemmat leffat ovat tietysti "vain" viiden tähden viihdettä. Mutta antaako Etusivu uusiks' myös jotain evästä nyt kuumana käyvään journalismin etiikan keskusteluun? Ainakin siinä on aineksia: toimittajat näytetään tietenkin arrogantteina paskiaisina, jotka tekevät mitä tahansa myyvän jutun saadakseen. Sen sävyinen keskusteluhan ei tule koskaan päättymään. Billy Wilderin elokuvan opetus ei ole se, että eettisin voittaa; sen sijaan voiton vie nokkelin - on ainoastaan hyvää tuuria, että siinä samalla syytön kaveri välttyy kuolemantuomiolta ja roistomaiset valtaapitävät saadaan nalkkiin.

Tästä etiikkakeskustelusta puheen ollen, kannattaa lukea tämän viikon Avusta Juha Nummisen kiihkoton ja asiallinen artikkeli (pitänee lukea printtilehdestä, ei taida olla verkossa), jossa käydään rauhallisesti läpi Karpela-soppa vuoden alusta asti. Asiat ja näkökulmat ovat samoja joita mm. Mediaräpätin on pyöritellyt.

Kyllä tämä tapaus Karpela alkaa tuntua yhä omituisemmalta. Perusasia on se, että häntä syytetään monenmoisesta median pyörittämisestä - ihan niin kuin kuka tahansa missi tai taiteilija tai poliitikko ei pyrkisi vaikuttamaan siihen, että julkisuus olisi myönteistä. Miksei paavojen ja saulien mediastrategioista synny skandaaleja, vaikka he kykenevät rakentamaan huomattavan paksuja savuverhoja, joiden suojissa tehdään ihan oikeasti kansakuntaa kouraisevia päätöksiä?