Hyvä kirja, huono matikka

Juha Itkosen romaanissa Anna minun rakastaa enemmän rock-tähti katoaa.

Sivulla 71 kerrotaan, että englantilainen vedonlyöntitoimisto tarjoaa mahdollisuuden lyödä vetoa kadonneen löytymisestä: takaraja on vuoden kuluttua, ja löytymistä veikanneet saavat rahansa 2,25-kertaisina ja katoamiseen sijoittaneet kertoimella 6,33.

Näistä numeroista näkee, että kirjailijalla (tai kustannustoimittajalla) ei ole pölähtämänkään ymmärrystä vedonlyönnistä. Kertoimet 2,25 ja 6,33 kahdelle eri vaihtoehdolle merkitsisivät välittäjän välitöntä konkurssia — vedonlyöjät jäisivät väkisinkin voitolle veikkaamalla yhtä aikaa molempia vaihtoehtoja.

Kerroin 6,33 merkitsee, että tapahtuman todennäköisyydeksi on arvioitu 15,8 prosenttia (1/6,33 * 100 %). Silloin toisen vaihtoehdon kertoimen pitäisi olla 1,19 — ja näillä lukemilla yhtiö vasta pääsee laskennallisesti omilleen.

Mutta kun pitää olla voittomarginaaliakin, kertoimet menevät vielä toisen näköiseksi. Välittäjän 20 prosentin marginaalilla (jollaisen esim. Veikkaus muistaakseni ottaa) kertoimet olisivat 1,16 ja 5,0 — jos siis halutaan että toinen vaihtoehto on noin kolme kertaa todennäköisempi kuin toinen.

Lisäksi kirjan sivulla 100 vedetään intissä käsi lippaan, vaikka ollaan sisätiloissa. Siitäkin huomaa, että kirjailija ja hänen kustannustoimittajansa eivät ole ns. tosimiehiä.